Itsenäisyyspäivän puvustus

Kuopuksemme esikoulussa oli perjantaina itsenäisyyspäiväjuhla. Kuopunen sai kunnian olla presidentin rouva. Tai no aamulla hän laittautuneena meni eskariin presidentin rouvana, mutta muutaman tunnin jälkeen palasi kotiin rouva presidenttinä. Tiedä sitten missä vaiheessa vallankaappaus oli käynyt.

Kun tämä kunniatehtävä tuli julki, oli lapsen ensimmäinen ajatus puku ja kampaus. Tietenkin. Ehkä nämä äidillekin aika pian tuli pähkittäväksi. Onneksi kaapista löytyi tämä (nämä) mekot, joita kolmen sarjana tein morsiustytöille muutama vuosi sitten. Tuolloin kakkonen oli samankokoinen kuin kuopunen nyt ja mekko sopi kuin nenä päähän. Pukuasiassa siis selvisimme vähemmällä mitä linnan juhlat antavat olettaa. Myös kampauksessa ylitin itseni. Lapsi määritteli tarkasti kuinka hiukset pitää olla, mutta minä en mikään kampaaja ole. Juuri ja juuri saan letit tehtyä. Tässäkin onnistuimme ja huokasimme.

Mekon kaavat on Ottobren useammasta kaavasta muokattuja, mutta vuosien aikana on unohtuneet jo käytetyt mallit. Kankaat kävin ostamassa Tallinnasta, kun kangasta melkoisen monta metriä meni kolmeen mekkoon. Kangas on kevyttä ja laskeutuvaa, ei rypisty ja oli edullinen. Nämä oli kriteerit ostaessa. Laatu ei tietenkään sitten ollut hyvä. Langanpätkiä on tullut koko ajan näkyviin, mutta asiansa puvut ovat ajaneet ehdottomasti. Tytöille nämä ovat rakkaat puvut.

Kaulalla roikkuvat helmet ovat puvussa kiinni, samoin vyötärön helminauha. "Kaulakoru" on ommeltu kiinni olkasaumoihin.

Omat joulukortit olen laittanut jo postiin ja ilmeisesti suurin osa on jo saanutkin omansa. Ennen vanhaan oli ihanaa, kun joulukortteja tipahteli postilaatikkoon pitkin joulukuuta. Nyt pahimmillaan kortit ovat tulleet jouluviikolla kumilenkillä niputettuna. Voiko pahempaa tunnelman pilaajaa olla. Itse vaikutin asiaan laittamalla kakkosluokan merkin ja kortit saapuivat saajilleen ajoissa. Joulumerkin ja kakkosluokan merkin hintaero on pieni. Ilo oli lähettäjälle suurempi.

Viime viikolla askartelin kortteja muille. Pyrin käyttämään pois varastoani erinäisistä askartelutarpeista. Mitään ei ollut paljoa, joten kortteja tuli useita erilaisia.

Joululaatikot ja kalkkuna on pakastimessa odottamassa. Piparkakut on leivottu. Koristeet ja valot aseteltu. Kuusi on olohuoneen nurkassa joulukalenterina. Kortit on lähetetty. Joulupukin kanssa on sovittu treffit aatolle.

Lahjat ovat vielä viimeistelemättä. Yhdet syntymäpäivät vietämme vielä ennen joulua. Nautimme ja odotamme joulua.

- Unna

Hyvää ensimmäistä adventtia

Pienet tonttupuuhastelut hidastavat tahtia täällä julkaistavista käsitöistä ennen joulua. Jotain olen kuitenkin itselleni saanut aikaiseksi, joten pitänee se täällä vilauttaa ja yrittää sen avulla todistella hengissä oloa.

Kuva on luvattoman huono. En muistanut pyytää ketään kuvaamaan ulkona minua ja itse oman pään kuvaaminen on vallan hankalaa.

Handun BFL:sta neuloin ensin pipon itselleni. Noin neljäs yritys tuotti tulosta. Lanka oli ihana, mutta mikään malli ei tuntunut olevan edukseen. Lopulta Tähkä, Keiju ja Taikasauva -kirjasta aloin neulomaan Estelleä. "Estelle on nuoren prinsessan myssy..." Ajattelin sen verran olla nuori ja prinsessa, että Estelle kelpaisi omaankin päähän. Neuloessa tuli kuitenkin epäusko ja jatkoin kuviota niin, ettei se aivan kruunulta vaikuttaisi. Yksikään vastaantulija ei ole onneksi huomauttanut prinsessamaisesta pipostani.

Pipon piti saada tietenkin kaveriksi lämmikkeet käsiin ja kaulaan. Kupla-lapasiin BFL sai kaverikseen Handun merinon, joka livenä on lähes tipun keltainen. Kaulalle tikuttelin 6mm pyöröillä helmineuleella putkea, jota ylhäällä kavensin muutamilla kerroksilla. Lopuksi neuloin pienemmillä puikoilla tampit, jotka pitävät huivia vähän rytyssä. Huivissa silmukoita oli 80. Huiviin kului lankaa 92grammaa, pipoon 55g ja tumppuihin yhteensä 91g.

Viime yönä kuuntelin Hoosiannan Jouluradiosta puolilta öin. Joululaatikot on paistettu ja maistettu. Piparitaikina odottaa jääkaapissa huomista. Joulukortit ovat postitettu. Valoja ja koristeita on siellä täällä. Kuusi toimii joulukalenterina ja on olohuoneen nurkassa. Joulupukin kanssa on sovittu treffit ja kalenteri käännetään juuri joulukuulle. Ihanaa aikaa!

- Unna

Messuilut

Perjantaina oli ilo olla Tampereella kädentaitomessuilla. Tampereen messut ovat niin mahtavaa vaihtelua Helsingin messuille, joissa samat kauppiaat ovat tulleet tuotteineen liiankin tutuiksi. Valitettavasti heistä moni ei jaksa enää yllättää. Tampereella on kauppiaita kauempaa ja tarjonta niin mieletöntä. Uusia juttuja, ideoita, oivalluksia. Houkutuksia ja värejä.

Ensimmäisiin kahteen halliin meni lähes koko päivä aikaa. Oli nähty paljon, mutta toisaalta olo oli sellainen, että tässäkö tämä nyt oli. Kauan odotetut messut. Kaksi tuntia ennen sulkemisiaikaa löysimme tiemme kolmanteen halliin ja oli kuin olisi löytänyt aarteen. Kolmennessa hallissa oli monia sellaisia kauppiaita, joita tuotteineen olin odottanut. Yhtälö valtavan määrän ihanien esittelijöiden ja tavaroiden sekä kahden tunnin ajan kanssa ei ollut mahdollinen. Viimeiset käytävät menimme lähes juosten. Tampereen messuille ei useamman päivän lippu ole ollenkaan liioiteltua.

Messuilla aikaani kulutin paljon saumureita katsellen. Koeajot ja koneiden näkeminen oli yksi tärkeimmistä messuasioista. Konekauppiaita oli joka lähtöön. Oli nappikauppiaaksi itsensä tituleerannut, joka ei koneista osannut kertoa juuri mitään. Olin todella helppo asiakas ja olisi ollut helppo tehdä kaupat. Ne jäi ko. osastolla tekemättä. Oli osastoja, joissa oli hyvä myyjä, mutta kone ei vakuuttanut. Oli osasto, jossa kaikki täsmäsi. Konetta ei kuitenkaan messuilta tullut mukaan, mutta pian minulla on uusi saumuri. Ihan varmasti on. Odotan sitä jo innolla. 

Nämä taisi olla ensimmäiset messut ikinä, josta kotiin ei tullut lankaa. Tätä jaksan ihmetellä. Tämä ei ollut suunniteltu juttu. Kangasta tuli muutama pieni pala verhoon, tyynyyn ja itselle tunikaan. Lisäksi ompelutarvikkeita, askartelutarpeita, nauhoja ja muuta pientä.

- Unna

Kassimarkkinat

Toisinaan minulta on kysytty myynkö käsitöitäni. Nihkeästi olen siihen suostunut. En pidä itseäni taitavana, en ole arvostanut omia tekeleitä, hintaa ei ole tuntunut löytyvän ja en ole uskonut kaupan käyvän. Nyt kuitenkin useiden kysymysten ja jouten olon seurauksena päädyin tekemään muutamia kasseja myyntiin. Ensimmäiset menikin jo enkä niitä edes muistanut kuvata.

Kuvissa näkyy käyntikortteja. Sähköpostiin tuli mainos Vistaprintiltä. Aikani kuluksi leikin halvalla tarjouksella ja tilasin kortteja. Oikeastaan aika hauskat turhakkeet. Hinnan niihin sai hyvin esille ja asiallisuutta tuli lisää. Seli seli. Halusinpa leikkiä.

Olen selvittänyt veroasioita ynnä muita seikkoja ja nyt pitkän tauon jälkeen taas yritän muistaa koota kuitteja kasaan ja miettiä kuinka kaikki asiat menikään. Ehkä tämä tästä. Suurille markkinoille ei tässä ole tarkoitus henkseleitä paukuttaen lähteä. Muutamista kasseista ja pusseista tässä puhutaan.

Minun juttu on, että kassit suljetaan napilla. Jotta arvotavarat säilyisi on kassin sisällä nipsulla kiinni vetoketjullinen pussi samaan tyyliin kassin kanssa.

- Unna

Uppercut

Marraskuu alkoi. Viikolla kerrottiin, että sää on kuin juhannusviikolla. Yhtä ajan hermoilla siis tämäkin kuva. 

Kesällä uimarannalla istuessani neuloin keveää neuletta, jonka langat odottivat puikoille pääsyä jo viime vuoden Tampereen messuista asti. Tämä on tällainen ajan kanssa toteutettu projekti näemmä, kun kaikki vaiheet kestävät aikansa.

Langat ostin jo edesmenneen Villavyyhdin osastolta, samoin ohjeen Uppercut. Lankana Geilsk Tynd uld (100% villaa). Ohjeessa S-kokoon oli merkittynä menekiksi 4 kerää lankaa (á 50g). Ostin viisi, kun ajattelin tehdä pidemmän kuin mallissa oli. Mallissa oli kyseessä tunika. Omassa ajatuksessa malli toimisi enemmän mekkona. Niin, että kyseessä on pitkä tunika tai että alla käyttäisi valkoista alusmekkoa, joka sopivasti näkyisi helmasta. 

No koska projekti toteutetaan ajan kanssa, ei tietenkään mekkoa ole vielä tehty. Ajatuksissa se on kuitenkin edelleen. 

Ajatuksissa on myös säärystimet. Koska lankaa jäi yli reilu kerällinen, ajattelin tehdä mekon kanssa säärystimet. Ne on puikoilla, mutta eivät tunnu edistyvän. Ikuisuusprojektiksi taitaavat päätyä.

Malli on mukava, helppo neuloa, toimii useissa tilanteissa. Ainoa harmituksen paikka on edessä olevat nurjien välissä olevat oikea silmukat. Ne olisi pitänyt neuloa ehdottomasti takareunasta, jotta jälki olisi siistimpi. Tajusin liian myöhään enkä jaksanut purkaa. Silmukat leviävät ikävästi nyt.

- Unna

Räsymattosäärystimet

Elämä on mennyt ihan lomailuksi. Syysloma alkoi anopin remontin loppuun saattamisella jatkui perheen ja ystävien kesken ja päättyi sängyn pohjalle kahdeksi päiväksi sairastaen. Huomenna alkaa arki ja uusi suunta ylöspäin.

Meillä on ollut kova keskustelu esikoisen kanssa ulkohousujen käytöstä. Vitosluokkalaiset eivät enää käytä housuja. -Kuulemma. Ei kukaan muukaan käytä. Keskustelujen lomassa on pohdittu muita keinoja pitää itsensä lämpimänä. Jonkin lainen kompromissiksi ovat tulleet säärystimet. 

Loman alkajaisiksi tyttö halusi säärystimet itselleen. Valitsi kaupasta langat ja äitinä tingin omista ajatuksistani ja ostin langat. 7 veljestä ei ole kuulunut valikoimiini karkeuden ja heikon kestävyyden vuoksi sekä siksi, että lanka on aiheuttanut ihottumaa ja kutinaa neuloessa. 

Ajattelin, että säärystimet häntä miellyttävästä langasta on ehkä lämmittävämpi vaihtoehto kuin komeron nurkkaan myttyyn jäävät äidin valitsemat vaihtoehdot. Ainakin loman nämä ovat olleet nyt käytössä ja ovat kelvanneet.

Täytyy kyllä itsekin sanoa, että nyt Novita yllätti positiivisesti minut. Langassa ei ollut ainoatakaan solmua eikä merkittävää vaihtelua langan paksuudessa. Lisäksi kutinaa ei tullut neuloessa juurikaan.

Sekä säärystimiin että tumppuihin tein raitaa kahdella eri raita-langalla. Toinen on harmaa keltainen kerä, toinen kirjavampi versio. Hauska räsymattomeininki tuli.

Säärystimiin meni (koko 140-150cm) kolmosen puikoilla lankaa 150g ja tumppuihin 70g.

Keväällä ja kesän alussa osallistuin salaiseen neuleystävä vaihtoon. Ennen lomaa postilaatikosta löytyi todellinen yllätys. Salainen ystävä jolle lähettelin postia keväällä, lähetti kiitoksen minulle. Paketti oli aikansa odottanut Lentävässä lapasessa Järvenpäässä, mutta koska en siellä ole toviin päässyt käymään, tuli onneksi paketti postin mukana minulle. Mikä yllätys! Paketti ilahdutti erityisesti siksi, että lähettämäni paketit olivat olleet näemmä mieleen saajalleen. 

Kiitos sinulle salainen ystäväni, jos tätä luet!!! 

- Unna

penaalitalkoot

Kaikki alkoi tästä. Kesäloman lopulla esikoinen ilmoitti haluavansa One Directionin penaalin. Kylältämme ei tietenkään sellaista löytynyt ja en ehkä olisi ollut halukas siitä maksamaankaan. Olen kyllästynyt kaupan penaaleihin koon vuoksi. Penaalit ovat niin lyhyitä, ettei viivotin mahdu sisään. Viivottimet ovat meillä häviävä luonnonvara. Niitä etsitään aina.

Vuoreksi pala ylipitkästä suihkuverhosta pois leikattua kangasta, keittiön pöydällä pöytäliinan suojana ollutta muovia päälle ja väliin kansallispuvun paidan kangasjäämistöä. Kuvansiirtoarkille tulostin netistä kuvan ja tekstin tarkkojen ohjeiden mukaisesti ja silitin paikoilleen. Punainen nauha oli myös esikoisen määrittelemä. 

Yllätys oli suuri, mutta lapsi ylisti penaalin maailman parhaaksi. Ihmeiden aika ei siis ole ohi. Mutta koska tämä oli maailman paras, ei se voinut jäädä viimeiseksi.

Kakkoselle penaali piti tehdä aiheella kissa. Vähän kauaksi annetusta tilauksesta tämä jäi, mutta kelpasi. Suihkuverhot ja muovit jälleen käytössä. Täpläkangas on jämäpala tytön tunikasta ja leggareista.

Ennen kuin kerkesin kuopukselle eskaripenaalia tehdä, tuli esikoisen ystävältä tilaus. Aikaisena synttärilahjana valmistui hänen suunnittelema ponipenaali.

Viimeisenä käyttöön pääsi eskariin kuopuksen penaali. Kuvat ovat eskarikirjasta Huiske. 

- Unna