lauantai 31. tammikuuta 2015

Tähti huopikkaat

Erinäisiä versioita varrellisista huopatöppösistä on näkynyt blogeissa ja Facebookin neulonta-ryhmissä viime aikoina. Itse ihastuin töppösiin vieraillessa Ompelukoukku -blogissa lähes vuosi sitten. Blogissa oli linkki Lankahelvetin töppösohjeeseen. Muutama kerä Novitan huopasta on lojunut kaapissa odottamassa toteuttamista ja lasten lankakorissa oli mustaa 7veikkaa, josta sain tehtyä varret.






Tein lähes tulkoon ohjeen mukaan töppöset. Naisen kokoon oli ohjeistettu neulomaan 40-45 kerrosta välille kantalappu kärkikavennukset. Miehelle vastaava oli 50-60krs. Tarkoitukseni oli tehdä töppöset miehelle (koko 43) ja neuloin 54krs. Huovutin 40 asteessa 800 linkouksella tunnin pesussa. Se oli tehokas huovutus, sillä koneesta tuli töppöset kokoa 38. Näppärästi omaan jalkaan juuri sopivat. En tiedä kuinka monta kertaa menee läpi, että sanoo tekevänsä miehelle ja lopputulos on omissa jaloissa.






Tarvetta töppösille on itsellläkin, joten ei vahinko haitannut. Seuraavat on neulottava isompina. 


Tällä viikolla olen ollut flunssan kourissa ja juuri mitään en ole jaksanut tehdä. Eilen olin sen verran pirteämpi, että päätin virkata tähdet töppösiin. Virkkaus ei ole minun juttu ja olisin neulonut mieluummin koristeet. Ohuet puikot on kaikki keskeneräisissä töissä kiinni, joten koukkuun oli tartuttava. Muutaman hampaan kiristelyn jälkeen töppösissä on jonkinlaiset tähdet.





Nuhanenäisin terveisin
- Unna

perjantai 16. tammikuuta 2015

Viimeinen paluu jouluun

Vielä kerran paluu menneeseen vuoteen...



Anttilassa joulun alla käydessäni silmiin osui musta-valkoinen kangas, jossa kuuset ja ketut rivissä vilisivät. Jotain hienoa kankaassa oli ja sitä oli pala ostettava. Ajatus oli heti tehdä siitä kassi PikkuNeiti Kettuselle. Olkoon vaikka hoitokassina, kun moinen elämän vaihe nyt alkoi. 


Tyttömäisyyttä/lapsekkuutta tuomaan laitoin vaaleansinisen nauhan, jossa Punahilkka metsässä kulkee. Lisäksi PikkuNeidin oma kuva siirrettynä kankaalle, pieni virkattu kukka ja nappi.






Ystävän pyynnöstä tein hänen kummitytölleen myös kassin. Toiveena oli yksivärinen hempeän tyttömäinen pohja. Hyllystä löytyi kangaspala, jonka piti noin 8 vuotta sitten tulla oman tytön päiväpeittoon. Peittoa ei koskaan tullut ja vihdoin sain silmistäni kangasta pois. En tosin tietenkään kaikkea, mutta sain edes palaa pienemmäksi.


Kasseissa usein ompelen ensin kangaslenkin + metallirenkaan vuoren ja päälikankaan väliin. Metallirenkaat ovat oikeasti verhotankojen renkaita. Niitä saa toisinaan hyvin edukkaasti alekoreista ja ne kestävät hyvin. Lisäksi niistä löytyy kivoja sävyjä. Jostain syystä pidän pyöreistä renkaista enemmän kuin D-lenkeistä.






Oman kummityttöni käsiä pääsi lämmittämään tumput, jotka ovat Villapallo -blogista napatut. Tumppuja tehdessä kirosin Novitan huonoa laatua ja erityisesti lankojen epätasaisuutta. Kuinka voikaan olla paksuuseroa eri väreillä! Ja OHO. HUPS. Huomasin jonkin ajan päästä, että olin napannut kutimeen Nallen ja 7veikan. Ihme, että oli paksuuseroa! Jollain tavalla en olisi yllättynyt erosta ja siksi en kai edes epäillyt mitään tällaista. Kolahti omaan nilkkaan. Lopputuloksessa ei paksuuseroa huomaa, joten en lähtenyt purkamaan.






Yhtenä joululahjana oli joulukortteja vuodelle 2015. Henkilö, jolle tein menneen vuoden joulukortit, sai nyt ensi joulun kortit jo valmiiksi odottamaan. Lahja oli mieleinen. Kortit joutuvat odottamaan tovin kaapissa, joten pakkasin ne Tigeristä ostettuun salkkuun. Sopivasti joulun teemalla. Korttien idean sain Pinterestistä. Alkuperäistä kuvaa en enää löytänyt. Muutoksia tein kuitenkin jonkin verran. 

Oksat ovat ensin maalattu ja päälle on laitettu kohoväriä, "lunta". Tähtien viivat ovat maalitussia. Tähdet ja siivet on liimattu kiinni. Kuvassa kortti ei kyllä pääse oikeuksiinsa. Olen nyt mieltynyt kortteihin, jossa ei ole selkeästi joulun värejä vaan keltaista, rusehtavaa, mustaa, valkoista jne. Itselläkin on jo ideoita ensi joulun kortteihin, mutta en vielä tiedä minkä niistä valitsen vai saanko yhdistettyä useampia yhteen.







Anopin lämmikkeeksi tein huivin Schachenmayrin kaksinkertaisesta Fine Woolista. Entuudestaan kaapissa oli violettia, mustaa ja valkoista. Jotain värit kaipasivat mukaan. Violetti ja valkoinen mustan kanssa oli tunkkainen. Fiina neuleessa silmiin osui harmaa lanka ja se olikin sopiva lisä. Huivi on perushuivi ilman mitään kikkailuja.


Anopin lahjaan sisältyi myös valokuvakansio hänen lapsuudestaan. Meillä oli lainassa kansio, josta tarvitsin kopion. Skannasin kuvat, käsittelin hieman ja tulostin mahdollisimman oikean kokoisena ja näköisenä. Kirpputorilta onnistuin löytämään vanhan käyttämättömän kansion, johon sain kuvat liimattua. 





Ja nyt lumitöihin, että voi posket punaisena tyytyväisenä käpertyä sohvan nurkkaan neulomaan!

- Unna

sunnuntai 11. tammikuuta 2015

Paluu jouluun osa1

Tämä olkoon postaus menneen joulun pehmeisiin paketteihin osa1.






Ajoissa syksyllä tikuttelin erälle 1,5 -vuotiaalle neidille pipon ja huivin. Vinkki näihin tuli Lämmin ilo -blogista. Jollain lailla olivat vain niin symppikset. Ihan peruspipoa en halunnut vaan virkkasin ympyrän ja lisäilin nappeja väriä tuomaan. Pipon sopivuutta en ole nähnyt, mutta huhuja olen kuullut pipo päässä jouluna kulkeneesta tytöstä. Jonkinlainen ilo siis ainakin on ollut. 






Langaksi valikoitui kotoa BC Garnin Semilla. Ihanaa neulottavaa.






Dropsin sivuilta löytynyt töppösohje on ollut jo hetken to do -listalla. Ensin tein harjoitusversiot valkoisesta SandnesGarnin Alfasta. 100% villa ei todellakaan kestä töppösessä, mutta langan paksuus oli ainoa sopiva mitä kotoa löytyi. Nahkapohjat pitää laittaa pohjaan, jotta ikää näille kertyisi pidempään. Lapset veivät töppöset suoraan puikoilta. Kerran olen tainnut saada omaan jalkaan.


Siniset töppöset neuloin kaksinkertaisesta 7veikasta 6mm puikoilla. Töppösistä tuli sopivat 38 jalkaan. Ohje on helppo ja nopea tehdä. Näitä saattaa tulla vielä tehtyä lisää, kunhan kivan langan käsiin saan.






Töppösten varsista jäi draivi päälle ja tikuttelin veljelle kaksinkertaisella 7veikalla tumput. Kämmenpuoli on 2o 2n -joustinta. Lapset huomauttivat jo, että eno kyllästyy, kun koko aina saa vain tumppuja lahjaksi. Pitänee ensi jouluna olla mielikuvitusrikkaampi.






Tämän vuoden neulomukset ovat hyvässä vauhdissa ja ensimmäiset työt valmiina. Ensi kerralla vielä joulua ja sitten tähän vuoteen. 

- Unna

sunnuntai 4. tammikuuta 2015

Käsityövuoden loppu

Hyvää tätä vuotta! Vuoden loppu saapui vähin päivityksin. Joulupaketteihin tuli täytettä, mutta niitä en  vielä ole kerinnyt päivittämään. Kuvat ovat kyllä jemmassa.  En tässä muutoinkaan kuvakoostetta sen kummemmin kuluneesta vuodesta tee. Lähes kaikki löytyvät kyllä menneistä päivityksistä. 


Koontina voisin kuitenkin sen verran sanoa, että vuoden aikana tuli tehtyä 39 neuletta, joiden joukossa oli 6 paria sukkia, neljät säärystimet, viidet tumput, neljä takkia/paitaa, neljä pipoa, seitsemät tossut, kahdeksan huivia ja yksi tunika. Myönnettävä sekin, että olen tavoitellut tilannetta, että lankaa tulisi kotiin vähemmän kuin mitä kulutan. Aiempina vuosina tämä on toiminut. Nyt ei. Jos oikein pinnistelisin ja punnitsisin keskeneräiset työt, pääsisin todennäköisesti tavoitteeseen. Olkoot ne kuitenkin keskeneräisinä ja tuokoot lisäpainoa tälle uudelle vuodelle. Paremmalla onnella (itsekurilla) tämä vuosi.


Neuleiden lisäksi vuoden aikana lienee valmistunut noin 60 ompelusta. Niistä ei kuvattuna ja päivitettynä ole kuin osa.





Joulun välipäivien "käsitöihin" kuului talon peruskorjaus. Kätevä emäntä toki pyhien aikana yhden talon korjaa ;)


Kuopuksen leikeissä on minun vanha nukkekotini jostain 70-80 lukujen taitteesta. Taloa on joskus 90-luvulla vähän remontoitu, mutta huonolla menestyksellä. En todellakaan ole mikään nukkekotiharrastelija enkä näpertelijä, mutta nyt oli pakko ryhtyä hommaan, koska talo oli todella järkky ilmestys lasten huoneessa. Joulupukki toi lisäksi elintasokerroksen ja uusia kalusteita, joten hommaan oli ryhdyttävä juuri nyt.







Homma alkoi oleellisemmasta, pönttöuunista. Sopivan kokoisen uunin sain tehtyä lyhennetystä talouspaperirullasta. Teipillä päällys umpeen, kierrettyä narua, kohoväriä ja lisäkerroksia rullasta muotoa tekemään ja päälle maalia. Luukuissa ja uuninpesässä on foliota.






Aiemmat kokolattiamatot revin pois ja hioin lattioita. Akryylimaalilla maalasin valkoiseksi. Vessan ja saunan lattiat "kaakeloitiin" Sinellin paperilla. Sinellistä on myös "tapetit" lukuunottamatta saunan puuta ja kiveä, jotka on Hyvinkäältä Willassa sijaitsevasta askarteluliikkeestä. Ovia, ikkunan puitteita, listoja ja kaiteita maalasin akryylimaalilla valkoisemmaksi. Elintasokerroksen lattiat jäivät tehdasasetuksiin.






Talosta puuttuvat vielä lauteet, ikkunat, pari ovea jne. Eräänä aamuna taloon oli muuttanut siiliperhe asumaan ja remonttia ei saanut enää jatkaa. Kuopuksen tarkassa valvonnassa ja siiliperheen suostumuksella remontti jatkuu aikanaan. Myös kalusteiden uusiminen ja hankkiminen on pidempi projekti.


Ulkopuolelle oranssia kattoa ja revenneitä seiniä pääsi peittämään dc-fix muovit.






- Unna

maanantai 22. joulukuuta 2014

Rauhallista joulua

Viimeiset ajat ovat kuluneet syntymäpäiviä juhliessa, kun neiti Kakkoselle tuli täys kymppi täyteen. Juhlinnan jälkeen ajatukset palaavat täysin joulun odotukseen, tässä hetkessä olemiseen ja nauttimiseen. Nautin joulun rauhasta, mutta vähintään yhtä paljon siihen valmistautumisesta ja odotuksesta. 


Ruoat ovat pitkälti jo valmiina. Lahjat pakattuina. Suurin osa asioista valmiina. Vielä muutamia asioita ja sitten vain olemme.


Yhden lahjoista voin jo paljastaa tässä vaiheessa. Viime vuonna postasin esikoisen kansallispuvusta. -Puvusta, joka hyppäsi kahden sukupolven yli. Suurensin mummon kuvan kansallispuku päällä ja kehystin sen. Tytär piti isoisoäitiä sylissä kuvana sama mekko päällä. Tulostin kuvan kuvansiirtoarkille ja siirsin valkoiselle puuvillalle. Lopuksi kehystin kankaan samaan kehykseen, jossa mummon kuva oli. Tässä on jotain hekkää. Pohdin, voiko joku tekemäni vaate olla joskus lapsenlapsenlapseni päällä. 






Tampereen messuilta ostin Alestalon osastolta kangasta tyynynpäällisiin. Oli hauska törmätä ko. liikkeen messuosastoon, sillä olin vuosia luullut liikkeen jo lopettaneen. En tiedä mistä olin tällaisen väärinkäsityksen saanut päähäni. Onni näin. Nyt tulee mentyä liikkeeseenkin käymään. 

Yhdestä kankaan leveydestä sain kolme tyynyä ja sisään mahtuu tavallinen 50x60cm tyyny. Varatyynyt hyvässä säilössä ja tarvittaessa otettavissa käyttöön. Taustapuolelle laitoin Wexlerin loppuunmyynnistä ostettua huonekalukangasta.






Lopuksi toivotan teille jokaiselle rauhallista ja nautinnollista joulun aikaa. Korttimme oli tänä vuonna hyvinkin käsityö -aiheisia. Kortin takana Satu Pusan runo, joka itselleni kolahti tänä vuonna.





Hiljaa kuuntelen,
kunnes kuulen sen
äänen äänettömän hiljaisuuden.
Vaivun tunnelmaan,
koen uudestaan
kiireettömän rauhan joulun maan.
-Satu Pusa-



- Unna

sunnuntai 14. joulukuuta 2014

Juhlia joulua odotellessa

Tämän viikon askerteluihin on kuulunut enemmän hommat keittiössä kuin ompeluhuoneessa. Neiti kakkosen 10vee synttäreitä vietimme tänään kera sukulaisten ja ystävien. Äidin rooli pienenee jokaisella syntymäpäivällä. Nytkin sankari itse täytti ja koristeli täytekakun, leipoi kuivakakun ja joulutortut. Vielä jäi sentään minullekin hommia. Monen monta herkkua sai testata ja maistaa. 






Eilen keittiöpuuhien lomassa askartelin lasten kanssa kuuseen palloja paperista. Vanhasta kirjasta leikkasimme ympyröitä, joita puolikkaina liimattiin yhteen (7kpl). Pelkkien kirjan sivujen jälkeen tuli mieleen laittaa mukaan valokuvia. Pääsimme itse vanhojen sukulaisten kanssa kiikkumaan kuuseen hauskoissa kuvissa.









Loput käsityöt onkin omalta osalta vielä piilossa kääreissä, mutta pakko näyttää kuva lasten puuhista. Arvostan ja pidän perinteisistä menetelmistä. Yksi minulle täysin vieras laji on nypläys. Se on minulle aivan liian tarkkuutta vaativaa ja liian paljon keskittymistä vaativaa. Muna opettaa kanaa. Mamma opetti lapsille nypläyksen ja nyt lapset yrittävät sitä opettaa minulle. Eivät ole onnistuneet. "Äärest viereen, vierest ääreen" hokema kaikuu kun meillä jo kuopuskin nyplää. En voi kuin ihailla.

Kuusvee kuopus ei ole suostunut opettelemaan virkkausta, koska se on kuulemma liian vaikeaa. Nypläys on helppoa, kuulemma. Tällä viikolla kuopunen opetteli neulomaan. Illalla ei uni meinannut tulla, kun teki vain mieli neuloa. 






- Unna



maanantai 8. joulukuuta 2014

Itsenäisyyspäivän puvustus

Kuopuksemme esikoulussa oli perjantaina itsenäisyyspäiväjuhla. Kuopunen sai kunnian olla presidentin rouva. Tai no aamulla hän laittautuneena meni eskariin presidentin rouvana, mutta muutaman tunnin jälkeen palasi kotiin rouva presidenttinä. Tiedä sitten missä vaiheessa vallankaappaus oli käynyt.


Kun tämä kunniatehtävä tuli julki, oli lapsen ensimmäinen ajatus puku ja kampaus. Tietenkin. Ehkä nämä äidillekin aika pian tuli pähkittäväksi. Onneksi kaapista löytyi tämä (nämä) mekot, joita kolmen sarjana tein morsiustytöille muutama vuosi sitten. Tuolloin kakkonen oli samankokoinen kuin kuopunen nyt ja mekko sopi kuin nenä päähän. Pukuasiassa siis selvisimme vähemmällä mitä linnan juhlat antavat olettaa. Myös kampauksessa ylitin itseni. Lapsi määritteli tarkasti kuinka hiukset pitää olla, mutta minä en mikään kampaaja ole. Juuri ja juuri saan letit tehtyä. Tässäkin onnistuimme ja huokasimme.






Mekon kaavat on Ottobren useammasta kaavasta muokattuja, mutta vuosien aikana on unohtuneet jo käytetyt mallit. Kankaat kävin ostamassa Tallinnasta, kun kangasta melkoisen monta metriä meni kolmeen mekkoon. Kangas on kevyttä ja laskeutuvaa, ei rypisty ja oli edullinen. Nämä oli kriteerit ostaessa. Laatu ei tietenkään sitten ollut hyvä. Langanpätkiä on tullut koko ajan näkyviin, mutta asiansa puvut ovat ajaneet ehdottomasti. Tytöille nämä ovat rakkaat puvut.

Kaulalla roikkuvat helmet ovat puvussa kiinni, samoin vyötärön helminauha. "Kaulakoru" on ommeltu kiinni olkasaumoihin.






Omat joulukortit olen laittanut jo postiin ja ilmeisesti suurin osa on jo saanutkin omansa. Ennen vanhaan oli ihanaa, kun joulukortteja tipahteli postilaatikkoon pitkin joulukuuta. Nyt pahimmillaan kortit ovat tulleet jouluviikolla kumilenkillä niputettuna. Voiko pahempaa tunnelman pilaajaa olla. Itse vaikutin asiaan laittamalla kakkosluokan merkin ja kortit saapuivat saajilleen ajoissa. Joulumerkin ja kakkosluokan merkin hintaero on pieni. Ilo oli lähettäjälle suurempi.






Viime viikolla askartelin kortteja muille. Pyrin käyttämään pois varastoani erinäisistä askartelutarpeista. Mitään ei ollut paljoa, joten kortteja tuli useita erilaisia.









Joululaatikot ja kalkkuna on pakastimessa odottamassa. Piparkakut on leivottu. Koristeet ja valot aseteltu. Kuusi on olohuoneen nurkassa joulukalenterina. Kortit on lähetetty. Joulupukin kanssa on sovittu treffit aatolle.

Lahjat ovat vielä viimeistelemättä. Yhdet syntymäpäivät vietämme vielä ennen joulua. Nautimme ja odotamme joulua.

- Unna