Suuri Käsityö -lehdessä (1/2015) oli Veera Välimäen huiviohje, joka tuntui juuri tarpeeseen sopivalta ja jonka esikoinen itselleen hyväksyi. Mitään sopivaa lankaa ei kotoa tuntunut löytyvän. Ei väriltään eikä paksuudeltaan. Kirpputorilla joku myi jotain kiinalankaa. Värit oli houkuttelevia. Paksuus ei täsmännyt, mutta en antanut haitata. Huivissa ei niin väliä ole. Ostin pois.
Vyötteet oli näin mielenkiintoiset.
Lanka oli mukavaa neulottavaa eikä käytössä ole mennyt miksikään. Huivi valmistui tammikuussa ja on ollut kovassa käytössä. Palmikko osuus olisi pitänyt tehdä paksummasta langasta. Olisin voinut tehdä sen tietenkin myös kaksinkertaisella langalla. Olisin voinut. En tehnyt. Jälkeen päin on hyvä viisastella. Palmikko osuudet vetää kasaan ja raita kohdat ovat leveämmät. Kaulassa se ei niin tule esille ja kaulassahan huivia pidetään. Jottei edes lähes kaikki mene nappiin, niin tein kunnon mokat palmikoissa kahteen kertaan. Eipä huomaa kaulassa niitäkään.
Vyyhdit olivat isoja, 250 grammaa. Lankaa jäi säärystimiin ja jäi tumppuihin. Vielä saisi päähän ainakin pannan tehtyä ellei jopa pipon. En taida viitsiä. Sekä säärystimet että tumput tein valepalmikolla. Heräsin vasta nyt valepalmikoille. Miksihän en ole ennen tehnyt. Joustinneuleenkin saisi valepalmikolla paljon kauniimmaksi.
Silmukoiden määrää sai vähän miettiä, kun langan paksuudesta en ottanut selvää. Kokeilemalla ja kerran purkamalla onnistui.
- Unna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Vieraskirja
On mukavaa, jos jätät viestin!