torstai 9. toukokuuta 2013

Annis

Eilen aamulla aloin pohtimaan, koska Koto Living- lehti ilmestyy. Kädentaitomessuilla lehteä luvattiin jo lähiaikoina tulevaksi. Kansi oli ihanan herkullinen. Nettisivuilta löysin tiedon, että julkaisu on 8.5. Tuntui kuin olisi lottovoiton saanut. Sairauslomalaisen arkea ilahduttaa NIIN paljon tuollainen ihanuus. Odotin malttamattomana postipoikaa, joka tuntui viivyttelevän mutkan takana kohtuuttomasti. Vihdoin kun posti tuli, löytyi laatikosta Suuri Käsityö, mutta ei Kotoa. SK tuntui siinä vaiheessa plääh-jutulta. Tänään on pyhä eikä posti kulje. Huomenna olen varmaankin laatikon vieressä odottamassa postia, että saan lehden heti itselleni.

Lopulta eilen auringonpaisteessa SK:kin oli ihana piristys. Neuloin ulkona auringonpaisteessa lähes koko päivän. Minulla oli kahvi termarissa ja eväät mukana. Luin ja ihastelin lehteä ja väliin neuloin. Mikä ihana päivä. Toivon mukaan minulla on huomenna luvassa samanlainen päivä. SK:ssa oli tällä kertaa useita juttuja, jotka pääsevät tehtävien listalle.



Sitten asiaa aikaansaannoksista...

Annishuivi on huivi, jota olen jaksanut tehdä uudestaan ja uudestaan. Nyt tehtynä on neljä Annista, mutta vieläkään ei ole tullut Anniskiintiö täyteen. Huivi on nopea tehdä ja alun pitsikuvion jälkeen voi lepuuttaa aivoja paahtamalla sileää neuletta. Sileän osuuden jälkeen kaipaakin taas uudelleen jotain monimutkaisempaa. Annis on tekemisvaiheen lisäksi ihana käyttää. 


Ensimmäinen Annishuivini valmistui melko tasan vuosi sitten Ilun langasta, josta ei tarkempia tietoja olekaan enää jäljellä. Lanka on vain niin ihanaa. Rakastan tuota huivia ja se on käytössä ollut paljon. Käytönjälkiä siitä ei silti näe. Huivi ei tietenkään kaikkien käyttökertojen jälkeen ole enää täysin kuvattavana priimaa. Uusi pingotus tekisi terää, mutta en anna sen häiritä. Huivi on ohjeen mukaan melko tarkelleen tehty, myös koon puolesta.


KakkosAnnis meni lahjaksi äidilleni viime kesän syntymäpäivillä. Sattumalta huivi sopi myös juhla-asuun ja pääsi heti käyttöön. Lankana tuossa huivissa oli Karnaluksista tuotu mikälielanka. Lanka oli ostettu tyttärien huiveihin, joita teimme äitini kanssa pari vuotta sitten morsiusneidoille. Lanka on paksua huiviin, mutta pingoituksessa ja höyrytyksessä pehmeni mukavasti ja siitä tuli yllättävänkin laskeutuvaa. 

Numero kolmosen tein esikoisen ystävälle syntymäpäivälahjaksi violetista bambulangasta. Huivista ei ole kuvaa muistettu ottaa. Huivia tehdessä ei nyppyjen teko kiinnostanut yhtään ja aika oli kortilla. Huivi toimi hyvin myös tällaisena yksinkertaistettuna pikaversiona. Nyppyjen teko ei ole minun juttuni.


Annis numero neljä tuli omaan käyttööni. Sain anopilta aikanaan mustaa Fine Wool Premium lankaa, jota hän puolestaan oli saanut itse tuliaisiksi. 100% villa, ohut pehmeä lanka sopi todella hyvin huiviin. Tein huivista ohjetta suuremman. Lisäsin mallikertoja seitsemän kappaletta. Huivi painoi kokonaisuudessaan 50g ja on ilmava ja ihana. Musta on synkkä, mutta ilmavuutensa vuoksi menee varmasti muuallakin kuin hautajaisissa. Valmistumistaan seuraavana päivänä huivi tosin oli jo hautajaisissakin päällä. Vuosi on ollut synkkä ja musta lanka valikoitui mielenmaisemien vuoksi puikoille. Työn loppuvaiheessa olo oli jo kevyempi ja musta alkoi lähes tympimään. Musta tasainen neule ei ole minun juttuni yhtään nyppyjä enempää. 

 





 


Olen yrittänyt saada keskeneräisten töiden pitkää listaa purettua. Olen saavuttanut loppusuoran. Se on kerta kaikkiaan mieltä ylentävää. Loppukiri on kuitenkin tuskaisen takkuinen. Minulla on totaalinen sukkaplääh ja puikoilla on pelkkiä sukkia. Huoh. Onneksi jääkiekko on auttanut loppukrissä. Matseja katsoessa on voinut mitään ajattelematta tehdä sukkia kohti maalia. Luvassa on siis sukkapostauksia.

-Unna


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Vieraskirja

On mukavaa, jos jätät viestin!