Kaiken kattava neuleviikko

Takana on pitkän tuntuinen viikko vaikka se on pitänyt sisällään monen monta neulontaan liittyvää asiaa. Vieläpä mukavia sellaisia.

Viime vuoden puolella tein kuopukselle tunikan (klik), joka on ollut käytössä paljon. Ennakkoluuloista huolimatta, neule ei ole mennyt niin kamalaan kuntoon mitä veikkailin. Heti alussa pinta pörrööntyi, mutta pahemmaksi ei ole mennyt. Tunikasta jäi tasku pois langan vähyyden vuoksi. Niin onnellisesti ei asiat lopulta olleetkaan. Päivänä eräänä menin kellariin ja löysin epämääräisen pussin lankoja. Ja kas vain. Punaisen kirjavaa lankaa löytyi useampi kerä. Jotta niistä eroon pääsisin, tein alkuviikon pikatyönä säärystimet.

Monissa blogeissa on pyörinyt kuplalapasten perässä variaatioita kuplista. Kuplat on jotenkin sympaattinen pinta ja aikanaan se jo jäi itsellekin mieleen pyörimään. Säärystimissäkin kuplat olivat vallan toimivat. Itse tykkäsin kuplat tehdä virkkuukoukun kanssa. Sain silmukat paremmin ongittua purkukerrosten lomasta ja kiristettyä napakasti, jolloin kuplista tuli kauniimpia. Säärystimien yläreunaan neuloin joustinta ja päälle tuli oikeita ja nurjia kerroksia vuorotteleva pätkä. Säärystimet kolahti kuopukseen yhtä hyvin kuin tunika ja käytössä ovat olleet.

Punaista lankaa jäi valitettavasti yhä edelleen. Ne, ja kaksi kiloa muita lankoja pakkasin suureen kassiin ja lähetin tyttöjen mukana kouluun. Siellä langoilla lienee paremmat oltavat. Koulu otti kiitollisena langat vastaan ja minä ilolla tyhjensin varastoja. Kummallakin taholla hyvä mieli.

Lapset ovat innostuneet neulonnasta koko ajan enemmän ja enemmän. Kiitos heidän nykyisten käsityöopettajien. Välillä käsityöinnostus katosi lapsilta täysin. Kerkesin olemaan jo harmissani. Ilo nähdä nyt ysi- ja kymppi veet puikot kädessä ja kieli keskellä suuta. Tällä hetkellä molemmilla tuubihuivit puikoilla. Saattaa kyllä tulla seuraava talvi ennen huivien valmistumista, mutta sehän ei haittaa. Kunhan ilo säilyy.

Meillä lapsilla on ongelmana silmukoiden tipahtelu puikoilta. Haaste saattaa olla melko yleinen, kun kaupoissa on myytävänä erikseen puikkoja lapsille. Itse olen kiertänyt nämä kalliihkot lasten puikot ja askarrellut omat. Tällä viikolla tytöt saivat lisäystä puikkovalikoimiin.

Itseltäni on jäänyt puikkoja ylimääräiseksi kadonneiden ja katkenneiden puikkojen perheisiin. Liimailin kuumaliimalla puuhelmiä puikkojen päihin. Puikkojen parit löytyvät etsimällä samanlaiset helmet ja silmukat pysyvät kiltisti työssä mukana. Näistä puikoista on myös se hyöty, että saan pidettyä omat puikot omina. Lapset pitävät omia puikkojaan kuin aarteena eikä kaihoa muiden perään.

Keskiviikkona pääsin vierailemaan neuletuttavien kanssa Novitan tehtaaseen Korialle. Novitan langat eivät ole minulle kovin tuttuja, varsinkaan nykyinen valikoima, mutta silti oli todella mielenkiintoista nähdä kuinka tehdään lanka paikassa, jossa valmistusvolyymi on miljoona kiloa vuodessa. Hurja määrä lankaa!

Pääsimme heti alkuun tutustumaan värjäämöön, mutta siellä ei saanut kuvata. Voin kyllä sanoa, että langan värjäys oli mielenkiintoista siinä missä kaikki muutkin vaiheet. Värjäys"kattilat" olivat suuria ja opin mm. sen, ettei luonnonvalkoista lankaa värjätä vaan se on luonnostaan sen väristä. 

Värjätty villa kammattiin koneella, jossa villan värit tasoittuivat ja villa oli unelman pehmeää topsia. Lähinnä tynnyrit näyttivät jättiläispehmiksiltä. Nam. 

Tynnyreistä topsia lähti hitaasti koneiden kautta valmistumaan langaksi. Vaikka topsi liikkui hitaasti, lankaa tuli sukkuloille viuhaa vauhtia. Koneet olivat metrien mittaisia. Tässä yhdessä koneessa taisi olla 200 sukkulaa yhtä aikaa täyttymässä.

Monien eri työvaiheiden jälkeen langat kerittiin ja kone näppärästi asetti vyötteen paikoilleen. Mielenkiintoinen päivä. Tehtaalla aikaa kului yli kaksi tuntia. 

Torstaina pääsin tuskailemaan miehen sukkaa neuletapaamiseen. Onneksi seura oli hyvää, koska itse sukka takkusi pahasti. Neljä yritystä ei tuottanut tulosta. Aina pääsin kantalappuun ja purkuun meni joka kerta. Hauduttelen ajatusta ennen viidettä yritystä. Epätoivoisista sukkayrityksistä jäi plääh olo neulontaviikkoon. Viikko oli päätettävä jollain takuuvarmalla.




Pipoja on tänä talvena tullut tehtyä yhdellä moodilla urakkatyönä. Nyt viiden pipo putkesta ulos. Vuorossa pipo miehelle. Lankana oli Regia (100g=420m), oikeilla ja nurjilla raidoitettuna ja ilman minkäänlaista suurempaa laskutoimitusta. Tämä on kiitollinen malli. Kunhan on riittävästi silmukoita, pipo istuu päähän kuin päähän hyvin. Puikot olivat 3mm ja silmukoita 130. Lankaa kului 58 grammaa, joten toisen lähes saman kokoisen saa vielä tehtyä. 

Sukka-ajatelmiin

-Unna