Lehmus

Vihdoin on oma Lehmus huivini valmiina. Neuleesta kehkeytyi ikuisuusprojekti. Toissa kesänä huivia aloittelin. Hyvän matkaa tein ja syksyn alkaessa huivi hautautui koko talveksi unholaan. Viime kesänä kaivoin huivin uudelleen esille ja neuloin sitä mm. Pukkilan Puikkopäivillä. Pääsin taas tovin eteenpäin, kun syksy alkoi ja neule taas hautautui. 

Nyt kaivoin jälleen kesäisellä kelillä huivin esille. Päätin, että valmista on tultava. Tänä vuonna tämä huivi ei lähde ainakaan keskeneräisenä Pukkilaan. Koko huivi alkoi jo tökkimään. Kai pitkän työstön vuoksi. Lanka on ihana, väri on ihana, malli on helppo. En muuta syytä keksi.

Kun sain huivin valmiiksi, mittaa pitkällä sivulla on pingotettuna 2 metriä. Juuri sopivasti. Jätin valmiin huivin näkösälle olohuoneeseen. Katseltuani muutaman päivän olen huivista jo alkanut pitämään. Hyvä niin. Harmittaisi tuo työmäärä muuten.

Lankana oli BC Garnin Kamgarn. 100 gramman vyyhdissä oli huikeat 1250 metriä lankaa. Sen keriminen oli jo oma työnsä (ja ei, minulla ei ollut silloin vyyhdinpuita tai kerijää). Mielenkiintoinen kysymys onkin, että kuka hullu ostaa noin ohutta lankaa SATA grammaa. Huiviin kului 56 grammaa lankaa, joten kyllähän lopusta vaikka toisen huivin voisi tehdä. Huh. Ei ainakaan heti. Malli on Ullasta.

Yllätys yllätys, puikoilla on taas pitsineule. Langan paksuus tuntuu kyllä todella paksulta tämän jälkeen.

- Unna

Sulkapitsi

Ostin Helsingistä Snurresta Lamana Piura -lankaa kerän (50g=400m) ja sain mukaani Sulkapitsi-huivin ohjeen. Ohjeessa oli versio koko pitsiseen huiviin ja pitsireunushuiviin. Malli oli mukava kesäneule, helppo ja selkeä. Ainoa pään rapsuttelu tuli pitsin alussa, kun kuvio piti itse kääntää peilikuvaksi aina keskisilmukan jälkeen ja vielä kavennukset kääntää ympäri. Huivin aikana kerran tai kaksi purin, kun tämä unohtui. Homma ei muistamista hankalampi ollut. Sama kaavio toistui koko huivin ajan.

Lamana Piura on ihanaa ja helppoa neulottavaa, riittoisaa ja höyhenen kevyttä. Värejäkin oli hyvä valikoima. Huivia olisi voinut jatkaa pidemmälle, jotta langan olisi saanut kulutettua loppuun. Tällaisenaan sain lankaa kulutettua 40 grammaa. Ehdottomasti lanka, jota voi suositella ja ostaa toiste itsekin.

Myös malli oli kiva, vaikkakin ehkä vähän tylsähkö helppouden vuoksi. Kesäneuleena jees. Jos oikein innostun, saatan kotona olevia huivilankoja käyttää kokopitsiseen Sulkapitsiin.

- Unna

Kassitalkoot

Kesä on kylmä, mutta hiihtämään ei täällä sentään ole ruvettu. Sain vanhoja suksia ison kasan ja laitoin ne kasvimaalle. Nyt herneet ja vatut ovat saaneet hilpeät tuet. Ennen kesvimaalle laittoa, kerkesin käyttää suksia telineinä erinäisissä tarkoituksissa.

Kesän alussa ompelin laukkuja aikomuksena vähentää kangasvarastoa. Missään se ei näkynyt. Hyllyt ja lattia on yhä täynnä. Kaikki kankaat, pitsit ja nauhat ovat hyllyssä kauan olleita. 

- Unna

Pinkkiraita

Esikoinen halusi itselleen paidan. Mietimme millaista, piirsimme kaavapaperille muodon, mietittiin värit ja raidat. Kun olin neulonut hyvän matkaa etukappaletta, totesi esikoinen ettei olisi halunnut resoria. Siinä vaiheessa tuli "en varmaana pura" -fiilis. Onneksi on tyttöjä. Kuopus kelpuuttaa kyllä kaiken ja löysän paidan etu on, ettei koolla ole niin väliä. Itseasiassa kakkosellekin tämä on juuri passeli. -ja esikoiselle, jos sille päälle sattuu. Esikoinen odottaa nyt uutta paitaansa. Josko siitä tulisi mieluinen. Resori tulee siinä jäämään minimiin.

TeeTeen hullun halvasta lauantaista ostin keväällä teeteen helmiä, 100% merinovillaa, josta tuli tämä paita ja tulee seuraavakin. Edullinen lanka ja neulominen tuntui hyvältä. Toivottavasti myös käytössä kestää. Vielä ei ainakaan näy käytön jälkiä ja paita on ollut paljon käytössä jo heti alkuun.

Lankaa kului 199 grammaa tällaisena puolihihaisena. Kuopunen kiskoo hihoja jatkuvasti suoraksi, joten saattaa olla, että jatkan hihoja vielä täyteen pituuteen. Käytössä oli 4mm puikot.

Tällainen lienee noin 140cm kooltaan oleva paita lähti liikkeelle 90 silmukalla ja joustinneuleella (4o2n). Sileää neuletta tovin neulottuani lähdin (toisen mustan raidan lopussa) lisäilemään molemmissa reunoissa yhden silmukan kerrallaan ensin joka 4. krs ja sitten joka 2. krs. Mallailin piirtämääni kaavaan neuletta, jotta kaari muodostui riittävän isoksi ja lopuksi lisäsin hihoja varten 20 silmukkaa. Olisi saanut olla enemmänkin. 

Jatkoin neulomista, kunnes hiha oli riittävän levyinen. Oikean puolen kerroksella päätin silmukoita kaula-aukkoa varten (ensin keskellä 12s, sitten kaula-aukon reunasta 6x 2s). Neuloin kolme kerrosta sileää ja aloin lisäämään kaula-aukon reunassa silmukoita ensin 2x 3s ja sitten 12s. Jätin silmukat odottamaan ja neuloin toisen olan samalla tavoin ja yhdistin silmukat takakappaleelta jälleen yhdeksi. Hartioilla pinkki raita on tupla levyinen muihin verrattuna. Takakappaleen lähdin neulomaan ylhäältä alas niin, että paita muodostui yhdestä kappaleesta ja vain sivusaumat ommeltiin toisiinsa. 

Tämä oli tällainen -katsotaan mitä tästä tulee- neule. Jos olisi miettinyt tarkemmin alkuun, olisin neulonut pyörönä alhaalta asti. Nyt tuli näin. Koska hihoihin en lisännyt riittävästi silmukoita neuloessani, poimin hihansuun silmukat ennen sivusaumojen ompelua ja neuloin ensin sileää kaventamalla pikku hiljaa molemmissa reunoissa. Hihansuuhun tuli resoria.

Pääntieltä poimin silmukoita ja neuloin sileää ensin muutamia kerroksia, yhden nurjan kerroksen ja taas oikeaa ja lopuksi harsin nurjalle kiinni. Kokeilin kaula-aukkoa kolme neljä kertaa ja aina purin. Tämä oli ainoa, jolla sain siistin tuloksen.

Käytön määrästä voinee päätellä, että mieluinen paita tuli. Oli myös nopea ja mukava neulottava. Hienoa.

Kesä on vihdoin lämmennyt ja pihahommat ovat vetänyt puoleensa puikkoja ja tietokonetta enemmän. Jotain on kuvaamatta ja blogaamatta, mutta suurin osa töistä vain odotuttaa itseään. Hyvä näin. Nyt nautin kasvihuoneessa ja pihalla. Sadepäivinä voi tehdä muuta.

- Unna

Super iisi mekkotehdas

Ulkona on puhaltanut useaan otteeseen hyytävä tuuli. Kesän tuntu on kaukana. Tuulen tyyntyessä aurinko lämmittää ja mieleen muistuu elettävä kesäkuu. Mieltä virkistävät kukat, taimet ja kylvetyt siemenet. Maassa on tomaatit, kurkut, paprikat, chilit, lantut, mustajuuret, kurkut, kesäkurpitsat, yrtit, sipulit, porkkanat, herneet ja niin edelleen. Ihanaa!

Pihatöiltä en muutamaan päivään malttanut sisälle ollenkaan. Söimme, leikimme ja puuhastelimme päivät ulkona lasten kanssa. Tällä viikolla on juhlittu synttäreitä kahteen otteeseen, joten oli kuitenkin ompelukoneen ääreen istuttava. Sitä en sentään ulos siirtänyt.

Eiliselle 8v sankarille tein mekon Kärkkäiseltä ostetusta puuvillasta ja satiinista, mikä oli jäämistöä häihin tehdyistä mekoista. Mekko on superiisi pikamekko. 

Tänään kuopus oli kaverinsa 7v juhlissa ja samalla iisi-mallilla tein mekon lahjaksi. Kankaana oli Eurokankaan satiini ja päällä samaisesta liikkeestä pitsi. Nauha oli samaa kangasta kuin eilinen mekko.

Nauhaksi tein super-ison rusetin. Muuten niin pliisu mekko sai vähän överi olla rusetin puolesta. Mekon idea on, että nauhan voi vaihtaa vaikka joka kerralla. Nauhaksi voi laittaa huivin, lettinauhan tai mitä keksiikään. Valkoiseen on helppo vaihtaa nauhaa.

Kuopus sai toimia mallinukkena ja mekko laittoi ihan pomppimaan. Tänään sain toiveeksi, että voisinko tehdä seuraavat lahjamekot piilossa, ettei kuopunen niitä näe. Tulee kuulemma sellainen olo, että haluu kanssa samanlaisen mekon. Ehkäpä överirusettimekko meillekin vielä tulee.

Mekkotehtailu ehkä taukoaa, ainakin pieneksi hetkeksi. Ilta meni kuitenkin kaavoja piirrellessä. Sain käsiini Mekkotehtaan, jossa on aikuisille mekkoja. Päätin, etten itselle tällä kertaa kirjaa osta vaan olin kirjaston jonossa tovin. Ensimmäinen ajatus kirjasta oli vallan positiivinen. Ihana, mulle tää heti -fiilis. Hetken mutustelin ja totesin, ettei mekkomallit ole ehkä kuitenkaan minulle tehtyjä. Ensin piirsin vain Aino-mekon kaavat. Hetken tuumailtua piirsin vielä kaksi muuta mekkoa. Ehkä kirja sittenkin oli myös minulle.

- Unna

Kortteja kevään juhlijoille

Eilinen päivä meni ensin lasten päättäjäisissä ja iloiten heidän todistuksiaan. Lapsilla on vahvuudet jakautuneet hyvin eri tavoin. Molempien koululaisten todistukset oli kuitenkin ilo heidän omalla tasollaan. Toinen parempi käytännän aineissa, toinen lukuaineissa. Loman alkua juhlistimme kotona ulkona brunssilla. Oli vohveleita suolaisella ja makealla täytteellä, ruissipsejä yrttitäytteellä, melonia, jäätelöä ja kaikkea muuta herkkua. 

Iltapäivällä saimme juhlia ylioppilasta. Lahjaksi oli suunniteltu ihan jotain muuta, mutta ompelukone irtisanoi itsensä. Koneen kiikutin perjantaina Vantaalle huoltoon. Toivottavasti saan kotiuttaa uudessa terässä koneen pian. Ilman kunnon konetta en lahjaa alkanut ompelemaan. Pienen miettimisen jälkeen päädyin osittain tylsään ratkaisuun. Kiva osuus oli amppelimansikka ja lahjakassillinen mansikoita, koska lahjan saaja rakastaa mansikoita. Silminnähden mansikat ilahdutti saajaa. Tylsä osuus minun mielestä oli raha. Tosin luulen, että lahjan saajan mielestä sekin on kiva. Rahan yhdistin korttiin. Kirjekuoressa annettu raha alittaa riman.

Kirja on miehen mummin hyllystä. Sivut on käytetty seinän tapetointiin ja kannet ovat odottaneet omaa jatkoa. Iloitse kanssani sopi ylioppilasjuhlaan. Kirjan kansista syntyi kortti.

Lisäksi viikolla tein miehelle + hänen työtovereilleen töihin vietäväksi kortin. Kortin saaja on opettaja.

Ompelukset odottaa konetta, neuleita on tekeillä kaksi ja yksi ikuisuusvirkkaus odottaa jatkoaan. Puutarha on vienyt pidemmän korren ja valmista ei tunnu tulevan mistään. Elän toivossa, että yhden neulepaidan saan pian tytöille valmiiksi.

- Unna

Pitsikassi

Tämä alkava kesä on lähtenyt reippaasti käyntiin juhlien osalta. Yhdet viis´kymppiset ja ristiäiset on jo vietetty. Tulossa on ainakin parit lakkiaiset ja rippijuhlat sekä syntymäpäiviä. Ristiäisetkin on tiedossa loppu kesästä/alku syksystä. Ristiäislahjat tuli jo esiteltyä aiemmin, joten nyt vuorossa 50v. lahjakassi. Kassien ompeluun ryhdyin pitkähkön luovan tauon jälkeen. Ja niitä itseasiassa tuli muutama muukin kappale tämän lisäksi.

Kassin vihertävä kangas lienee Wexleriltä, pitsiliina on kirpputorilta. Vuori on valkoista puuvillaa mistä lie.

Kassin kaava ja tekotapa on hioutunut pikku hiljaa. Voinee jo sanoa, että malli on oma. Alkuperäisestä ei jäljellä ole juuri mitään. 

Kassien sisälle yleensä teen pienen pussin, joka on klipsillä kiinni kassissa. Pussukkaan on hyvä laittaa esimerkiksi avaimet, lompakko ja puhelin, niin ei tipahtele eikä joudu vääriin käsiin liian helposti.

Viime viikolla vietimme eskarin kevätjuhlaa. Aiemmin olemme aina vieneet päiväkodille jotain yleishyöyllistä kiitokseksi ja lahjaksi. On viety kirjoja ja keppareita ja niin edelleen. Nyt, kun koko päiväkotiura päättyy, annoimme muutama perhe yhdessä opeille lahjakortit paikalliseen sisustusliikkeeseen. Kukan rahalla he saavat jotain pysyvää ja mieluisaa. Mukaan tein heille kortit.

Eskaria on jäljellä kolme päivää. Ajatuskin saa kyyneleet silmiin. On vaikea luovuttaa "vauva" kouluikäiseksi. Onneksi on pitkä kesäloma välissä. Ensi vuonna meillä on ykkös-, vitos- ja kutosluokkalaiset. Kaikki lapset yhden vuoden samassa koulussa.

- Unna