Monen monta ihmeellistä ja kummallista asiaa on blogissa. Toivon, että te konkarit kommentoitte ja vinkkaatte, jos huomaatte, että teen jonkun asian aivan kummallisesti.
Ensimmäisessä bloggauksessa mainitsin Suvi Simolan Pikkuveli-takin. Takki on ihastuttanut minua kauan, heti sen julkaisusta. Nyt oli aika meille Pikkuveli neuloa. Takki on kuopukselle. Se on käytössä jo nyt tarpeen mukaan, mutta varsinaisesti se on tarkoitettu ensi talveksi. Mittaa siis hihoille varasin x-määrän. Takki on neulottu seiska veikasta, koska sen on pakko kestää kulutusta ja pesua runsaasti. Muuten olisin valinnut varmastikin jotkut muut langat. Viisvee valitsi itse värit ja on tyytyväinen tulokseen. Hyvä niin! Malli oli aivan ihana ja minusta tuntuu, että meille saattaa tulla useampiakin Pikkuveljiä vielä myöhemmin. Ohjeet koot ei riitä isommille lapsille, mutta eiköhän tuo taivu omilla puikoilla tarvittaviin mittoihin. Minusta takeissa/ paidoissa on aivan ehdotonta, että saa neulottua yhtenä kappaleena koko työn. Saumojen ompelu tuntuu nykyisin takkuavan tosissaan. Jos työn tekee paloista, on vaara, että työ jää ikuisuusprojektien listalle. Yhtenä kappaleena tehtävät työt yleensä myös valmistuvat.
Viisvee oli takistaan niin onnellinen, että innostui poseeraamaan oikein todenteolla. Kuvia piti ottaa kymmeniä. Aina kuvaus ei ole niin helppoa, mutta nyt nautittiin hienosta takista ja kevätauringosta silmät sirrallaan. Me&I pususammakko pipo hankittiin kevätpipoksi ja se sopi mitä parhaiten takin kanssa yhteen.
-Unna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Vieraskirja
On mukavaa, jos jätät viestin!