maanantai 21. syyskuuta 2015

Clipper teeseinä

Aiemmin olen blogannut makuuhuoneemme. Talomme on rintamamiestalo, jonka edelliset omistajat remontoivat täysin 2000-luvun tyyliin. Talo oli meille juuri oikealla sijainnilla, joten tästä edellisten vääryydestä huolimatta tartuimme taloon. Remontointimme on ollut pintaremonttia vähällä rahalla, mutta täydellä tunteella ja mielikuvituksella. 



Keittiö on ollut ehkä pahin painajaiseni tässä talossa. No okei. Vesivahinko oli pahin. Tyylillisesti kuitenkin keittiö vie voiton. Keittiö oli varmasti mieleinen edellisille asukkaille, mutta me emme yhdistä sitä rintamamiestaloon. Suureen remonttiin ei kuitenkaan ole ollut varaa eikä 2006 remontoitua keittiötä ole oikein osannut purkaakaan. Pienissä paloissa olemme fiksanneet pikku hiljaa omaa mieltä lämmittämään.




Kuvissa on yllä edellisten asukkaiden mallilla keittiö, alla nykyinen tilanne. Rosteriset kalusteet eivät olleet lainkaan meidän näköiset. "Onneksi" kaikki koneet hajosivat, joten pääsimme vaihtamaan valkoisiin. Liesituuletin on edelleen vanha (ja rikki). Tovi on jo mietitty, millaista haluamme tilalle.



Ensimmäisenä kesänä irrotin, pesin ja spray-maalasin kaikki vetimet. Hyvin on maali pysynyt. Parissa kahvassa on kulumaa, mutta ne ei meitä haittaa.





Kaapistojen listat otimme heti pois. Avohyllyt korvattiin vanhan kaapin ylöosalla. Koiran syömä iso saareke purettiin. Kaapit laitettiin ikkunan alle ja mummoni ja pappani vanha ruokapöytä päätyi keittiöön.




Ruokailutilan puolelle tuli Kiurujen yö -tapetit heti muuttaessa. Tapetit oli valittu ennen talon löytymistä. Lattia oli tumma laminaatti. Sekin sai lähteä. Lautalattia olisi ainoa oikea, mutta jouduimme tekemään ison kompromissin ja laittamaan valkoisen puukuvioidun laminaatin. Katto ja lattia ovatkin vaikeimmat haasteet. Ikuinen toive on saada molemmat uusiksi. 






Viimeisin muutos keittiössä on seinä. Clipperin teet ovat ihania. Ihania niin maultaan, tuoksultaan kuin pakettien ulkonäöltäänkin. Pitkään on ollut jo haave, että saisin tapetoitua seinän purkeilla. Projekti viipyi vain siksi, että "tapetin" hankinta oli hidas ja teentäyteinen prosessi. Onneksi tutut auttoivat ja sain paketteja myös muilta, sillä pakettien ulkonäköä muutettiin yllättäen.



Seinä on niin ihana. Tykkään siitä kaikissa väreissään ja kuvissaan.







Avasin paketit suoriksi ja poistin teipit ja tarrat. Vedin seinälle apuviivat ja liisteröin tavallisella seinään laitettavalla liisterillä pienen matkan kerrallaan. Liisteriä sai olla paljon. Sen jälkeen laitoin paketin seinään ja painoin hetken. Yritin katsoa niin, että keltaiset paketit tulevat suhteellisen tasaisesti ympäriinsä, koska sitruuna-inkivääri -paketteja oli eniten. Siitä voi päätellä mikä on suosikkimakuni. Muutoin ei sijoittelua tarvinnut pohtia. Kaikki värit sopivat toisiinsa erinomaisesti eikä mikään riidellyt keskenään. 






Seinä on ollut valmiina jo hyvän tovin. Olen aina vain ihastunut siihen enemmän ja enemmän.






Jos ei tämä ihan käsityötä ollut niin yhdenlaista askartelua kyllä.

- Unna

2 kommenttia:

  1. Niiiin ihana seinä! Loistoidea, tykkään kovasti seinän väreistä. Minä varmaan unohtuisin tuijottamaan tuota seinää ja kokkaukset menisivät pieleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kyllä minäkin jään toisinaan aina seinää katselemaan ja huomaan hymyileväni aina sitä katsoessa. Rakastun aina vain enemmän ja enemmän tähän.

      Poista

Vieraskirja

On mukavaa, jos jätät viestin!