Kansallispuku

Kansantanssi valloitti ja vangitsi esikoisen uudestaan viiden vuoden tauon jälkeen. Edellinen ura päättyi viiden vuoden iässä. Ensimmäinen esiintyminen tällä haavaa on tulossa viikon kuluttua Sepänsoitossa.

Meiltä löytyi omista jemmoista mummoni tekemä Orimattilan kansallispuvun hame. Paita on ajan saatossa  kadonnut, mutta tädilläni on tallessa pukuun kuuluva peltikoru. Oli itsestään selvää, että hame lähtee nyt tanssimaan kaikkien kaapissa vietettyjen vuosikymmenten jälkeen. 60-70 -vuotias hame on menonsa ansainnut. 

Pääsin vertailemaan hamettamme tarkistettuun versioon Vuorelmalla. Harakanvarvaskirjailut kulkivat nykyisessä hameessa toiseen suuntaan ja ympyräkuvioinnit olivat pienemmät ja tummemmat. Meille tämä hame on kuitenkin tärkeä ja oikea juuri tällaisena. Mummoni poseerasi puvussaan koivun edessä kauan aikaa sitten. Tietenkin meidänkin kuvat otettiin juuri koivun luona juuri siitä syystä. Ehkä tyttö vielä joskus poseeraa korun kanssa samoissa maisemissa missä mummo oli kuvassaan nuorena.

Hame vaati sivusuunnassa pienennystä melkoisesti, mutta pituuteen ei tarvinnut puuttua. En halunnut kangasta leikata kasvuvaran vuoksi. Sivut jouduin kokonaan aukaisemaan sekä ylä- että alaosasta, jotta sain siistin lopputuloksen. Silti sivut jäi paksuiksi ja hameesta erottaa, että se on pienennetty. Joutunee kasvattamaan ruoka-annoksia lapselle, että saa kohta uudelleen avata saumat. 

Vuorelmalla käydessä ostin puolipellavaista paitakangasta, päänauhat (esikoisen sanastossa "hikinauhat") ja sukat. Hetken mietin teenkö naisten paidan, mutta kokotaulukkoa katsellessa tyttöjen paita vei voiton.  Alun perin olin ajatellut tekeväni paidan ilman valmiita kaavoja. Laiskuuttani ostin Vuorelmalta valmiit kaavat. Palvelu Vuorelmalla oli äärimmäisen ystävällistä ja perusteellista. Feresin kaavat ja ohjeet oli rautalangasta väännetyn selkeät ja pitkät. Jokseenkin yllätyin, että paidan ohjeet olikin lyhyet ja pari kohtaa oli selitetty melko heikosti. Mielestäni esimerkiksi hihojen suut oli nurjalta siistimmät. Onneksi tajusin tämän ajoissa ja käänsin nurjan puolen päälle. Kankaasta ei sitä onneksi huomaa. Toinen kummallisuus oli se, että paita vaikuttaa napapaidalta. Tein reilun koon, jotta kutistumisvaraa kankaalle jää riittävästi. Silti paita on todella lyhyt.

Hametta pienentäessä pohdimme esikoisen kanssa, pystyikö mummo kuvittelemaan että aikanaan hänen tyttärentytär ompelee saman hameen saumoja tyttärentyttärentyttärelle. Mitähän mummo ajatteli, kun hametta ompeli?

Hameen ikä näkyy. Kangas on sieltä täältä puhkeamaisillaan, onneksi suurimmaksi osaksi kangas on hyvinkin vahvaa. Sain ostaa Vuorelmalta hameen vihreää lankaa puolan jämän, jotta pääsen parsimaan kankaan kuntoon. On käsittämätöntä, että 60-70 -vuotiaaseen kankaaseen löytyy vielä täysin samaa väriä.

Vuorelmalta ostetut Veto-langat ovat alkutekijöissään. Näillä keleillä on puikot ja langat pysyneet tiiviisti korissaan. Pihalla on ollut askaretta jos jonkinlaista. On tehty suihkulähdettä ja leikkimökkiä. Aivan ehdoton suosikkini on aamulla ajoissa herääminen ja aamukahvin juominen ulkorappusilla. Mikä ihana lintujen kuoro! Pihassamme asuu tai ainakin usein piipahtaa punarinta ja leppälintu sekä heidän lisäkseen paljon muita. En ole aiemmin pitänyt linnuista yhtään. Viimeisen vuoden aikana meille on sisälle "eksynyt" lintuaiheista tavaraa jos jonkinlaista. Ja yht´äkkiä huomaan pitäväni ihan oikeistakin linnuista. Ihanaa.

- Unna