Kierrättämällä roskakatokseksi Herra Roskiksen mökki

Olemme asuneet kotiamme reilun neljä vuotta. Koko tämän ajan roskis on nököttänyt pihan perällä betonilaatan päällä. Laatan on aikaisempi asukas tupsauttanut pihaan, niin kuin monen monta muutakin esinettä. Laatta on vinossa joka suuntaan, mutta tukeva. Neljä vuotta olemme roskakatosta tuolle laatalle suunnitelleet. Roskiskatokset ei vain ole minun makuuni lainkaan. Persoonattomia hassuja tönöjä. 

Pinterestiä selailtua ja mielikuvituksen laukkaan päästyä meillekin hahmottui "roskakatos". Haimme pari (vai jopa kolme) vuotta sitten läheiseltä tehtaalta kuormalavoja ja muuta jätepuuta. Otimme kaiken, josta tuntui, että jotain saisi aikaiseksi. Puut ovat lojuneet luvattoman kauan läjänä pihassa. 

Viikonloppuna miehen innostuttua aloimme käydä puupinoa läpi ja suunnittelimme maahan laudoista mökkiä. Muutama käyttämätön puu oli jäänyt seinänrakennusprojektista jäljelle ja ne sai käyttöä myös. Ja siitä se sitten lähti. Vai lähtiköhän kaikki siitä, että ostin ensin miehelleni viime talvena kompuran ja naulaimen. Jokaisen vaimon järkihankinta. Siitä hyötyy sekä mies että vaimo.

  

 Kolmen päivän nikkaroinnin jälkeen pihan perällä nököttää Herra Roskiksen oma pieni mökki. Mökki on harmaantuneena hyvä jatkumo heinäseiväsrivistölle, joka kulkee koko pihatien matkan.

Takakautta pihaan ajettaessa on mökin sivu vastassa. Mökkiin kului rahaa noin 50€ ja siinä on mukana jo kukatkin. Käytännössä nauloja, kulmarautoja, haka, ovenkahva ja saranat olivat ostoslistalla. Jälkikäteen huomasimme, että osa niistäkin olisi kotoa löytynyt valmiina. Kaikki muu olikin kotoa löytynyttä tavaraa.

Katto ja savupiippu on tervattu. Ikkuna on talon alkuperäinen ikkuna, mutta nyt tosin ilman lasia. Puut on lähes kaikki kuormalavoista. Harjapelti on talon vanhaa ränniä.

Naapurille näkyy pelkästään mökin takaseinä, mutta kyllä minulle tuollainen kelpaisi.

Nyt pihan peräkin alkaa olemaan inhimillisen näköinen. Teen joskus postauksen erikseen pihasta. Kuinka se oli koira-aitaus edellisten asukkaiden jäljiltä. 

Pihaamme pystyy ajamaan sekä taka- että etukautta. Takaa tullessa vastassa oli hyvin rähjäinen näky. Nyt portilta alkaa kivetetty oja ja havut. Seuraavana Herra Roskiksen mökki ja siitä havujen ja muutaman muun puskan ja kiven kautta nurmikko päärynä- ja kirsikkapuineen ja marjapensaineen. Sora-aluetta ja nurmea rajaavat pitkät betonipalkit (noin 3-4 metrisiä) löytyi myös muutettaessa ojastamme. Täältä on siis löytynyt ihan melkein kaikkea.

Ja kyllä. Siellä se Herra Roskis asuu.

- Unna