Juhlat juhlittu pöytäliina mekkona

Perjantaina meillä oli ilo osallistua mahtaviin juhliin. Ja mites muutenkaan. Perinteisesti ei mitään päälle pantavaa. 

Perjantaiaamuna en vielä tiennyt mitä pukea, mutta ajatus oli syntynyt JO torstaina. Naisten joulumessuilla Helsingin wanhassa satamassa oli myynnissä Kiss kiss -taidesukkahousuja. Jos ei olisi mitään päälle laitettavaa, on minulla ainakin hienot sukkahousut.

Perjantaiaamuna lasten kouluun laittamisen ja labra-käynnin jälkeen otin esille Mekkotehtaan Aino-kaavat, jotka ovat odottaneet kesäkuusta asti ompelua. Tietenkin kannattaa ottaa esille uudet kaavat ennen kuin on pakko onnistua ja on kiire! Ei mitään jännitystä ottaa jo valmiiksi testattuja ja hyväksi todettuja. En antanut pahojen ajatusten saada valtaa.

Ensimmäinen ongelma syntyi, kun kangasvarastosta ei löytynyt mustaa riittävästi. Vain trikoota ja sitä en pidä riittävän juhlavana. Ongelman ratkaisi pöytäliinakaappi. Musta pöytäliina palasiksi. Vuoreksi riitti miehen mummon jäämistöstä saatu satiini. 

Pitsiliinoja löytyi vaikka kuinka, mutta oikeaa sävyä ei. Päädyin kahteen eri väriseen liinaan, jolloin sukkahousujen eri väriset pitsit ei niin häirinneet. Vetoketjua ei löytynyt riittävän pitkänä, mutta onneksi sain itseni pujoteltua mekkoon ilman pahoja ongelmia.

Ja näin. Perjantaina olimme juhlissa ajoissa. Päälläni kolme pöytäliinaa ja hienot sukkahousut. Olin päivällä varoittanut jo miestäni, että vaimosi lähtee illalla pöytäliinassa juhliin. Hän ei edes hämmentynyt. Työkavereissa oli ilmeisesti saanut aikaan ihmetystä.

Muokkasin kaavoja jonkin verran. Hihojen pituutta lisäsin noin 5cm, helmaa 10-15cm ja pujotin helmaan kuminauhan.

Olen jo iskenyt silmäni yhteen verhoon kaapissa. Siitä seuraava mekko. Laitanko seuraavaksi kangasvarastot liinavaatekaappiin, jos ne sieltä kelpaisi paremmin?

- Unna