tiistai 30. kesäkuuta 2015

Pinkkiraita


Esikoinen halusi itselleen paidan. Mietimme millaista, piirsimme kaavapaperille muodon, mietittiin värit ja raidat. Kun olin neulonut hyvän matkaa etukappaletta, totesi esikoinen ettei olisi halunnut resoria. Siinä vaiheessa tuli "en varmaana pura" -fiilis. Onneksi on tyttöjä. Kuopus kelpuuttaa kyllä kaiken ja löysän paidan etu on, ettei koolla ole niin väliä. Itseasiassa kakkosellekin tämä on juuri passeli. -ja esikoiselle, jos sille päälle sattuu. Esikoinen odottaa nyt uutta paitaansa. Josko siitä tulisi mieluinen. Resori tulee siinä jäämään minimiin.






TeeTeen hullun halvasta lauantaista ostin keväällä teeteen helmiä, 100% merinovillaa, josta tuli tämä paita ja tulee seuraavakin. Edullinen lanka ja neulominen tuntui hyvältä. Toivottavasti myös käytössä kestää. Vielä ei ainakaan näy käytön jälkiä ja paita on ollut paljon käytössä jo heti alkuun.

Lankaa kului 199 grammaa tällaisena puolihihaisena. Kuopunen kiskoo hihoja jatkuvasti suoraksi, joten saattaa olla, että jatkan hihoja vielä täyteen pituuteen. Käytössä oli 4mm puikot.






Tällainen lienee noin 140cm kooltaan oleva paita lähti liikkeelle 90 silmukalla ja joustinneuleella (4o2n). Sileää neuletta tovin neulottuani lähdin (toisen mustan raidan lopussa) lisäilemään molemmissa reunoissa yhden silmukan kerrallaan ensin joka 4. krs ja sitten joka 2. krs. Mallailin piirtämääni kaavaan neuletta, jotta kaari muodostui riittävän isoksi ja lopuksi lisäsin hihoja varten 20 silmukkaa. Olisi saanut olla enemmänkin. 

Jatkoin neulomista, kunnes hiha oli riittävän levyinen. Oikean puolen kerroksella päätin silmukoita kaula-aukkoa varten (ensin keskellä 12s, sitten kaula-aukon reunasta 6x 2s). Neuloin kolme kerrosta sileää ja aloin lisäämään kaula-aukon reunassa silmukoita ensin 2x 3s ja sitten 12s. Jätin silmukat odottamaan ja neuloin toisen olan samalla tavoin ja yhdistin silmukat takakappaleelta jälleen yhdeksi. Hartioilla pinkki raita on tupla levyinen muihin verrattuna. Takakappaleen lähdin neulomaan ylhäältä alas niin, että paita muodostui yhdestä kappaleesta ja vain sivusaumat ommeltiin toisiinsa. 

Tämä oli tällainen -katsotaan mitä tästä tulee- neule. Jos olisi miettinyt tarkemmin alkuun, olisin neulonut pyörönä alhaalta asti. Nyt tuli näin. Koska hihoihin en lisännyt riittävästi silmukoita neuloessani, poimin hihansuun silmukat ennen sivusaumojen ompelua ja neuloin ensin sileää kaventamalla pikku hiljaa molemmissa reunoissa. Hihansuuhun tuli resoria.

Pääntieltä poimin silmukoita ja neuloin sileää ensin muutamia kerroksia, yhden nurjan kerroksen ja taas oikeaa ja lopuksi harsin nurjalle kiinni. Kokeilin kaula-aukkoa kolme neljä kertaa ja aina purin. Tämä oli ainoa, jolla sain siistin tuloksen.






Käytön määrästä voinee päätellä, että mieluinen paita tuli. Oli myös nopea ja mukava neulottava. Hienoa.

Kesä on vihdoin lämmennyt ja pihahommat ovat vetänyt puoleensa puikkoja ja tietokonetta enemmän. Jotain on kuvaamatta ja blogaamatta, mutta suurin osa töistä vain odotuttaa itseään. Hyvä näin. Nyt nautin kasvihuoneessa ja pihalla. Sadepäivinä voi tehdä muuta.

- Unna

sunnuntai 7. kesäkuuta 2015

Super iisi mekkotehdas

Ulkona on puhaltanut useaan otteeseen hyytävä tuuli. Kesän tuntu on kaukana. Tuulen tyyntyessä aurinko lämmittää ja mieleen muistuu elettävä kesäkuu. Mieltä virkistävät kukat, taimet ja kylvetyt siemenet. Maassa on tomaatit, kurkut, paprikat, chilit, lantut, mustajuuret, kurkut, kesäkurpitsat, yrtit, sipulit, porkkanat, herneet ja niin edelleen. Ihanaa!






Pihatöiltä en muutamaan päivään malttanut sisälle ollenkaan. Söimme, leikimme ja puuhastelimme päivät ulkona lasten kanssa. Tällä viikolla on juhlittu synttäreitä kahteen otteeseen, joten oli kuitenkin ompelukoneen ääreen istuttava. Sitä en sentään ulos siirtänyt.

Eiliselle 8v sankarille tein mekon Kärkkäiseltä ostetusta puuvillasta ja satiinista, mikä oli jäämistöä häihin tehdyistä mekoista. Mekko on superiisi pikamekko. 









Tänään kuopus oli kaverinsa 7v juhlissa ja samalla iisi-mallilla tein mekon lahjaksi. Kankaana oli Eurokankaan satiini ja päällä samaisesta liikkeestä pitsi. Nauha oli samaa kangasta kuin eilinen mekko.






Nauhaksi tein super-ison rusetin. Muuten niin pliisu mekko sai vähän överi olla rusetin puolesta. Mekon idea on, että nauhan voi vaihtaa vaikka joka kerralla. Nauhaksi voi laittaa huivin, lettinauhan tai mitä keksiikään. Valkoiseen on helppo vaihtaa nauhaa.






Kuopus sai toimia mallinukkena ja mekko laittoi ihan pomppimaan. Tänään sain toiveeksi, että voisinko tehdä seuraavat lahjamekot piilossa, ettei kuopunen niitä näe. Tulee kuulemma sellainen olo, että haluu kanssa samanlaisen mekon. Ehkäpä överirusettimekko meillekin vielä tulee.






Mekkotehtailu ehkä taukoaa, ainakin pieneksi hetkeksi. Ilta meni kuitenkin kaavoja piirrellessä. Sain käsiini Mekkotehtaan, jossa on aikuisille mekkoja. Päätin, etten itselle tällä kertaa kirjaa osta vaan olin kirjaston jonossa tovin. Ensimmäinen ajatus kirjasta oli vallan positiivinen. Ihana, mulle tää heti -fiilis. Hetken mutustelin ja totesin, ettei mekkomallit ole ehkä kuitenkaan minulle tehtyjä. Ensin piirsin vain Aino-mekon kaavat. Hetken tuumailtua piirsin vielä kaksi muuta mekkoa. Ehkä kirja sittenkin oli myös minulle.





- Unna